Koirarodut kuvina
Kultainennoutaja
Kultaisennoutajan lempeän, uskollisen ja rauhallisen luonteen ansiosta rotu on noussut yhdeksi tunnetuimmista ja suosituimmista roduista. Sen älykkyys ja periksiantamattomuus tekevät siitä myös loistavan työkoiran. Rotu on lähtöisin Skotlannista ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut metsästäminen, se on jalostettu noutamaan ammuttua pienriistaa, erityisesti vesilintuja.
Yleistä kultaisestanoutajasta
- Luonteensa ansiosta kultainennoutaja on loistava opas-, terapia- ja avustajakoira. Niitä käytetään myös viranomaisten apuna pelastustöissä ja huumekoirana.
- Kotimaassaan kultaiset ovat olleet suosittuja pitkään, mutta maailmanlaajuiseen tietouteen ne ponnahtivat 1980-luvun jälkeen rodun televisio ja elokuva esiintymisten ansiosta.
- Suomessakin rodun suosio kasvoi koko 80-luvun ajan ja vuosittaisten rekisteröintien huippu nähtiin vuonna 1991, tämän jälkeen määrät ovat hieman laskeneet ja vakiintuneet.
- Kultainennoutaja on kuitenkin pysytellyt Suomen suosituimpien koirarotujen kärkiviisikossa jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
Soveltuvuus
Kerrostaloasuminen
Ensimmäiseksi koiraksi
Sietää yksinoloa
Sietää kylmää
Sietää kuumaa
Luonne
Kultainennoutaja on kaikkien kaveri, se tervehtii niin tuttuja kuin tuntemattomiakin innokkaasti häntä heiluen, tästä syystä siitä ei ehkä ole vahtikoiraksi, mutta se on loistava seurakoira. Rotu on uskollinen ja totteleva, sekä hyvin suojeleva perhettään kohtaan ja vaaran uhatessa puolustaa pelotta laumaansa.
Kultainennoutaja on tunnettu rauhallisuudestaan ja lempeydestään, mutta erityisesti nuoret rodun edustajat saattavat olla riehakkaita rämäpäitä. Rotu myös aikuistuu hitaasti, joten jo täysikasvuisella kultaisellanoutajalla voi hyvinkin olla suloisia (tai ärsyttäviä) pentumaisia piirteitä. Tästä huolimatta rotu on hyvin miellyttämisenhaluinen ja innokkas oppimaan. Rotu on jalostettu toimimaan yhdessä ihmisen kanssa, ja kultaisennoutajan kanssa työskentely onkin hyvin sujuvaa ja mutkatonta. Nämä ominaisuudet ovat tuoneet rodulle kunniaa erityisesti tottelevaisuuskokeissa (tokossa) sekä agilityssä.
Aiemmin mainittua rauhallisuutta ei tule mieltää laiskuudeksi, sillä sitä kultainennoutaja ei ole, vaan rotu on hyvin aktiivinen, se tarvitsee paljon liikuntaa ja haasteita mielelle.
Ystävällisyys
Kiintyminen perheeseen
Lapsiystävällisyys**
Tulee toimeen muiden koirien kanssa
Ystävällisyys vieraita kohtaan
** Kaikki koirat ovat kuitenkin yksilöitä. Arviomme perustuu yleiseen käsitykseen rodusta, eikä takaa yhdenkään rodun tai yksittäisen koiran käytöstä. Minkä tahansa rotuinen koira voi olla hyvä lasten kanssa, perustuen koiran kokemukseen, koulutukseen ja luonteeseen. Koirarotuun katsomatta, jokaisella koiralla on terävät hampaat, vahva leuka ja stressaantuneena tai huonoissa olosuhteissa minkä tahansa rotuinen koira voi purra. Koiraa ja pientä lasta ei tule koskaan jättää keskenään valvomatta, niin lapsen kuin koirankin turvallisuuden vuoksi.
Lapset ja muut lemmikit
Kultainennoutaja on ihmisrakas ja perhekeskeinen. Kultainennoutaja ei häiriinny lasten metelöinnistä tai leikeistä, mutta suurikokoinen koira saattaa vahingossa kaataa pienen lapsen.
Jokaisen koiran kohdalla lapset on opetettava lähestymään ja koskemaan koiraa oikein. Varsinkin pienten lasten kohdalla tulee valvoa, ettei lapsi kohtele koiraa sopimattomasti. Lapsille tulee opettaa, ettei koiraa tule häiritä kun koira syö tai nukkuu. Vaikka koira olisi kuinka ystävällinen, niin lasta ja koiraa ei koskaan saa jättää valvomatta.
Kultaisennoutajan suhtautuminen muihin lemmikkeihin on – mitä enemmän, sen hauskempaa. Ne nauttivat toisten koirien seurasta ja kunnollisen tutustuttamisen avulla kultainennoutaja on luotettava seuralainen myös kissoille, kaneille tai muille eläimille.
Koulutettavuus
Helppo koulutettavuus
Älykkyys
Tuhoamis taipumus
Saalistusvietti
Haukkuherkkyys
Taipumus karata
huolehtiminen
Kultainennoutaja on aktiivinen ja älykäs rotu, joka kaipaa sekä fyysisiä, että psyykkisiä haasteita. Aktiviteettien puute saattaa johtaa epätoivottuun käytökseen.
Kultaisennoutajan nopea kasvu 4-7 kuukauden iässä saattaa altistaa luuston kasvuhäiriöille, jonka vuoksi pentuaikana kannattaa välttää kovilla alustoilla leikkimistä ja juoksemista.
Liikunnan tarve
Energiataso
Intensiivisyys
Liikunnan tarve
Leikkisyys
ruokinta
Kultainennoutaja on ahne ja rodulla on taipumusta ylipainoon.
Kultainennoutaja tarvitsee noin 5 – 7 dl laadukasta kuivaruokaa päivittäin, jaettuna kahteen ateriaan.
Huom: Koirasi ravintotarpeeseen vaikuttaa koko, ikä, aineenvaihdunta ja aktiivisuus. Koirat ovat yksilöitä kuten ihmisetkin ja ruokinnan tarve vaihtelee koirakohtaisesti. Aktiivinen koira tarvitsee energiaa luonnollisesti enemmän kuin sohvaperuna. Ruoan laatu myös vaikuttaa annoskokoihin.
Kultaisennoutajan pennun ruokintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kultainennoutaja kasvaa nopeasti 4 – 7 kuukauden ikäisinä, jolloin vääränlainen ruokinta saattaa aiheuttaa kasvuhäiriöitä.
Riittävällä liikunnalla ja oikeanlaisella ruokavaliolla voidaan ehkäistä sairauksia. Lisää koirien ruokinnasta pääset lukemaan tästä.
Terveys ja turkinhoito
Karvanlähtö
Kuolaaminen
Helppo turkinhoito
Yleinen terveys
Lihomis taipumus
Koko
turkinhoito, väri ja muut hoitotoimenpiteet
Luonteensa lisäksi yksi syy kultaisten jatkuvaan suosioon on varmasti sen miellyttävä ulkonäkö. Kooltaan keskikokoinen ja rakenteeltaan sopusuhtainen rodun edustaja on olemukseltaan hyväntahtoinen ja lempeä. Kultaisennoutajan kullan tai kerman sävyinen turkki ei ole haastava, mutta kaipaa hoitoa. Erityisesti karvanlähtöaikaan säännöllinen harjaus on tarpeen. Suoran tai laineikkaan peitinkarvan alla on runsas, vettä hylkivä pohjavilla. Kastuessaan turkki kuivuu hitaasti, joten märkä turkki on kuivattava iho-ongelmien välttämiseksi. Rotu ei ole trimmattava, mutta turkin siistiminen on suositeltavaa aiemmin mainittujen iho-ongelmien ehkäisemiseksi, lisäksi karvan laadun vuoksi erityisesti pitkiin haituviin tarttuu helposti risuja ja takiaisia
Turkinhoidon lisäksi kynsien leikkaus on tärkeä osa koiran terveydenhoidon rutiineja, ne tulee leikata kerran kuussa tai tarvittaessa useammin, eikä niiden kuulu kopista lattiaan koiran kävellessä. Kynsihoidon lisäksi koiran korvat tulisi tarkistaa kerran viikossa, punaisuus, paha haju ja kahvipurumainen erite voivat kieliä ongelmista, kuten korvapunkista tai tulehduksesta. Korvia voi putsata siihen tarkoitetuilla tuotteilla, älä kuitenkaan koskaan työnnä mitään korvakäytävään. Hoitotoimenpiteisiin totuttaminen kannattaa aloittaa heti pentuna, jotta aikuisen koiran hoitaminen olisi mahdollisimman vaivatonta.
Kultaisennoutajan terveys
Koiraa harkitessa tulee varautua mahdollisiin terveysongelmiin ja eläinlääkärikuluihin. Kultaisellanoutajalla, kuten muillakin roduilla, on tiettyjä sairauksia ja terveysongelmia, joille ne ovat muita alttiimpia. Näitä ei välttämättä esiinny jokaisella rodun edustajalla, mutta ne on hyvä tiedostaa.
- Kultaisilla esiintyy luuston kasvuhäiriöitä, kuten lonkka- ja kyynärdysplasiaa
- Rotu on altis erilaisille kasvainsairauksille. Eläinvakuutusyhtiö Agrian mukaan kultaistennoutajien yleisimmät kuolinsyyt ovat verisyövät, sekä kasvaimet maksassa, vatsassa, ihossa ja luustossa.
- Silmäsairaudet, kuten etenevä verkkokalvon surkastuma ja perinnöllinen katarakta eli harmaakaihi
- Iktyoosi on kultaisillanoutajilla varsin yleinen perinnöllinen ihosairaus, jonka aiheuttaa ihon pintakerroksen rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Normaalisti iho uusiutuu huomaamattomasti, mutta sairastuneella iho hilseilee ja vanha ihokudos irtoaa levyinä. Sairaus on ikävä, muttei hengenvaarallinen. Siihen ei ole parannuskeinoa. Oireet alkavat usein vasta yli vuoden iässä. Sairaus periytyy resessiivisesti eli vain sellaiset pennut sairastuvat, jotka ovat saaneet molemmilta vanhemmiltaan tälle altistavan geenin.
- von Willebrandin tauti tyyppi 1, eli VWD1 on perinnöllinen verenvuototauti, joka vaikuttaa veren kykyyn hyytyä kunnolla ja ilmenee vuotoherkkyytenä.
- Kultaisillanoutajilla esiintyy jonkin verran sydänsairauksia.
- Myös erilaiset allergiat ovat yleisiä.