Suomenlapinkoira

suomenlapinkoiran Luonne

Fyysisesti vaativiin työtehtäviin jalostettu suomenlapinkoira viihtyy aktiivisessa perheessä, se haluaa harrastaa ja olla omistajansa menoissa mukana. Karuissa ja vaihtelevissa olosuhteissa työskentelevältä koiralta vaadittiin myös rohkeutta ja itsenäisyyttä, sillä sen piti pystyä paimentamaan laajoilla tunturimailla vapaina laiduntavia poroja myös ilman omistajansa ohjausta. Rodun omapäisyys ei kuitenkaan ole vienyt sen uskollisuutta ja miellyttämisenhalua, ja nöyrän, ihmiseen luottavan suomenlapinkoiran kouluttaminen onkin melko helppoa. Omistajan keskittymisen herpaantuessa älykäs ja huumorintajuinen lapinkoira kuitenkin vedättää ihmistä helposti.

Mukautuvuutensa ja koulutettavuutensa ansiosta rotu sopii monenlaisiin perheisiin, asumismuotoihin ja käyttötarkoituksiin. Vielä nykyäänkin koiria on alkuperäisessä työssään arvostettuna paimenkoirana, mutta lisäksi sen kanssa voi lähteä vaikkapa agilityradoille tai kouluttautua viranomaisia avustavaksi pelastuskoiraksi.

Lapset ja muut lemmikit

Sosiaalinen, tasapainoinen ja lempeä suomenlapinkoira on loistava perhe- ja laumakoira, ne kestävät yleensä hyvin lapsiperheen vilskettä ja hakeutuvat omaan rauhaansa sitä halutessaan. Koirat ovat kuitenkin yksilöitä, joten käytöksessä saattaa olla eroja, esimerkiksi lapsiin tottumattomalle kodinvaihtajalle remuaminen saattaa olla shokki. Vieraiden ihmisten ja muiden koirien välillä saattaa olla jännitteitä, mutta aggressiivisuutta rodulla ei saisi ilmetä.

Koiran kärsivällisestä luonteesta huolimatta myös lapset tulee opettaa kohtaamaan koira oikealla tavalla ja käsittelemään sitä rauhallisesti, sille tulee suoda ruokarauha eikä nukkuvaa eläintä sovi häiritä. Lasta ei saa jättää valvomatta koiran kanssa, erityisesti nuoren, innokkaan ja energiaa uhkuvan koiran kanssa voi sattua vahinkoja rodusta riippumatta.

huolehtiminen

Suomenlapinkoira on energinen rotu joka kaipaa päivittäisiä aktiviteetteja. Koulutettavuutensa ja nöyryytensä ansiosta suomenlapinkoira on hyvä vaihtoehto ensimmäiseksi koiraksi aktiiviseen ja harrastavaan talouteen. Rotu viihtyy ulkona ja luonnossa, mutta häkki- tai ulkokoira se ei ole, vaan haluaa viettää aikaa siellä missä muukin lauma on. Muiden paimenrotujen tapaan myös suomenlapinkoirat saattavat olla taipuvaisia haukkumaan.

Suomenlapinkoiran ruokinta

Suomenlapinkoirat ovat ahneita ja tästä syystä taipuvaisia lihomaan, omistajalta tuleekin löytyä tarpeeksi luonteenlujuutta kieltääkseen kerjäävää nappisilmää, sekä tarkkaavaisuutta, sillä ovela koira saattaa varastaa herkut omistajan selän käännyttyä. Laadukas ruoka, riittävä liikunta ja ihmisten ruokapöytään kuuluvien herkkujen välttäminen ovat avainasemassa lemmikin hyvinvoinnissa. Tiesitkö että suurinosa koirista on laktoosi-intolerantikkoja? Monien koirien lempiherkku, juusto, voikin siis aiheuttaa ikäviä vatsan väänteitä ja ripulia parhaalle ystävällesi.

Huomioithan, että pennulla, aikuisella ja jo seniori-ikään ehtineellä koiralla on erilaiset tarpeet ruokinnan suhteen. Lue lisää koirien ruokinnasta >>

Ulkonäkö ja hoitotoimenpiteet

Ulkoisesti suomenlapinkoira on terve- ja voimakasrakenteinen, sekä vaivattomasti liikkuva, se on pehmeäilmeinen ja katseeltaan ystävällinen. Kooltaan se on hieman keskikokoa pienempi ja sen runsas, tuuhea turkki on ulkonäköään helppohoitoisempi, säännöllinen harjaus viikoittain riittää, joskin karvanlähtöaikaan keväällä ja syksyllä turkki voi olla työläämpi. Talvella tiheä alusvilla suojaa herkkää ihoa viimalta ja kylmältä, mutta kesähelteillä suomenlapinkoiran viilennykseen ja nesteytykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota lämpöhalvauksen ja nestehukan välttämiseksi. Turkin tavallisimmat värit ovat musta ja parkinruskea, mutta kaikki sallitaan, kunhan pääväri on hallitseva. Rotu on säilynyt moni-ilmeisenä kantavanhempien ulkonäön moninaisuuden ja rotumääritelmän väljyyden ansiosta, ja jalostuksessa pyritään säilyttämään tämä ominaisuus. Rotumääritelmän tulkintaohjeessa sanotaankin ”rodun suuri rikkaus on siinä, että kahta samanlaista suomenlapinkoiraa ei ole olemassa”.

Turkinhoidon lisäksi kynsien leikkaus on tärkeä osa koiran terveydenhoidon rutiineja, ne tulee leikata kerran kuussa tai tarvittaessa useammin, eikä niiden kuulu kopista lattiaan koiran kävellessä. Kynsihoidon lisäksi koiran korvat tulisi tarkistaa kerran viikossa, punaisuus, paha haju ja kahvipurumainen erite voivat kieliä ongelmista, kuten korvapunkista tai tulehduksesta. Korvia voi putsata siihen tarkoitetuilla tuotteilla, älä kuitenkaan koskaan työnnä mitään korvakäytävään. Hoitotoimenpiteisiin totuttaminen kannattaa aloittaa heti pentuna, jotta aikuisen koiran hoitaminen olisi mahdollisimman vaivatonta.